Vaasan yliopisto
| Vaasan yliopisto | |
|---|---|
 |
|
 |
|
|
lat. Universitas Wasaensis
|
|
|
engl. University of Vaasa
|
|
| Perustettu | 1968 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Minna Martikainen |
| Henkilökunta | 656 (2023) |
| Opiskelijoita | 5 589 (2023) |
| Jatko-opiskelijoita | 296 (2023) |
| Sijainti | Vaasa, Suomi |
| Osoite | Wolffintie 32, 65200 Vaasa (käyntiosoite) |
| Sivusto | https://www.uwasa.fi/ |
Vaasan yliopisto (lyhenne VY[1]) on suomalainen yliopisto Vaasassa, jossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa sekä hallinto- ja viestintätieteitä.[2] Yliopiston strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[3][4] Vaasan yliopistossa on noin 5 000 opiskelijaa, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 300. Tammikuusta 2023 lähtien rehtorina on ollut Minna Martikainen.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1968 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty viisi tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006, neljäs vuonna 2011 ja viides yliopiston juhlavuonna 2018. Kunniatohtoreiksi on promovoitu muun muassa professori Bengt Holmström, yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja pääjohtaja Timo Ritakallio.
Yliopiston vuosikymmenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
- 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
- 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
- 1975 – Ensimmäinen tohtorinväitöstilaisuus
- 1977 – Korkeakoulu valtiollistetaan
- 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
- 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
- 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
- 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
- 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
- 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
- 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
- 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
- 1998 – Toinen promootio
- 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
- 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
- 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
- 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
- 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
- 2011 – Neljäs promootio
- 2018 – Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC.
- 2018 – Viides promootio
Yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akateemiset yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopistoon valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on nykyisin neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö.[6]
Erillislaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täydennyskoulutusta tarjoaa Levón-instituutti[7], joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus Linginno on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden yhteinen kirjasto.[8]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan yliopisto määrittelee itsensä vastuulliseen liiketoimintaan suuntautuneeksi, tehokkaaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tiedeyliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[4][9] Yliopisto kertoo yhdistävänsä vahvan tieteenalakohtaisen osaamisensa kauppatieteissä, tekniikassa, hallinto- ja viestintätieteissä globaaleihin muutostrendeihin monitieteisissä tutkimusalustoissaan. Yliopisto edistää tutkimusalustojen avulla monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä, jotta tutkimuksella voitaisiin parhaiten ratkaista monimutkaisia yhteiskuntaa kohtaavia ongelmia. Yliopisto on sitoutunut tekemään eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimusta.[9]
Kampusalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.[10]
Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2008 syyskuussa.[11]
Yliopisto uudistaa parhaillaan Palosaaren kampustaan allianssimallilla.[12] Tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja vetovoimainen kampus.[13][14] Osana kampuskehitystä yliopisto ja Vaasan kaupunki ostivat yliopiston käyttämät rakennukset ja maa-alueen huhtikuussa 2019.[15]
Alumnitoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet:[16]
- toimitusjohtaja Kari Leppilahti
- 2004: kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri Sari Essayah[17]
- 2015: markkinointi- ja viestintäjohtaja, kauppatieteiden maisteri Anne Korkiakoski
- 2018: kauppatieteiden maisteri Samuli Manninen
- 2020: kansanedustaja, hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteri Eeva Kalli
- 2021: Team Jakamo: Jarl Matti Anttila, Timo Rossi, Jukka Vesalainen, Matti Manner, Matti Mäkelä, Anssi Uitto, Tapio Niemi, Tommi Ranta, Anssi Kumpula ja Aki Vainio.
- 2022: pääekonomisti, kauppatieteiden maisteri Tiina Helenius
- 2023: ulkoministerion alivaltiosihteeri, kauppatieteiden maisteri Jarno Syrjälä
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopistokollegio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.[18]
Hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopiston ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen hallitus, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio. [19][20][21]
Hallituksen kokoonpano 2022–2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto (hallituksen puheenjohtaja)
- Juha Kytölä, teknologiajohtaja, Wärtsilä (hallituksen varapuheenjohtaja)
- Mervi Airaksinen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy
- Timo Aukia, toimitusjohtaja, Timo Aukia Oy ja Jaakko Aukia Oy
- Marko Kohtamäki, professori, Vaasan yliopisto
- Susanna Kultalahti, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
- Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto
- Aleksi Sandroos, opiskelija, Vaasan yliopisto (2022–2023)
- Tommi Sottinen, professori, Vaasan yliopisto
- Markku Stenborg, finanssineuvos, Valtiovarainministeriö
- Marja Vettenranta, koulutusvastaava, Vaasan yliopisto
Hallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit ja johtoryhmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta.[22] Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä.[23] Vararehtorit toimivat rehtorin sijaisena ja edustavat yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.[24]
| Rehtorit | |
|---|---|
| Tryggve Saxén | 1968–1970 |
| Mauri Palomäki | 1970–1987 |
| Ilkka Virtanen | 1987–1994 |
| Ari Salminen | 1994–1998 |
| Matti Jakobsson | 1998[25]–2014 |
| Suvi Ronkainen | 2015–2017[26][5] |
| Jari Kuusisto | 2015–2022 (viransijainen kesäkuu 2015 – tammikuu 2017)[5] |
| Minna Martikainen | 2023– |
Kunniatohtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.
|
Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo: V, W Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto. 12.11.2019. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston tavoitteet ja painoalat www.uva.fi. 27.1.2012. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ a b Yliopistojen sopimukset - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c Vaasan yliopiston rehtoriksi Minna Martikainen Vaasan yliopisto. 30.8.2022. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Uutiset: Vaasan yliopistolle uusi organisaatiorakenne www.uva.fi. 1.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/
- ↑ Tritonian verkkosivu Tritonia. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b Strategia ja arvot Vaasan yliopisto. 13.3.2020. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/campus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://issuu.com/universityofvaasa/docs/tilaesite_v8_painovalmis_final
- ↑ Kaj Nordgren: Allianssilla hiilineutraaliksi korjausrakentamisessa. www.businessfinland.fi. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Kampuskehityshanke Kampuskehityshanke. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Kampuskehityshanke Vaasan yliopisto. 23.2.2021. Arkistoitu 9.6.2021. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Vaasan yliopisto ja kaupunki ostivat kampusalueen Rakennuslehti. 3.5.2019. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Vuoden alumni Vaasan yliopisto. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ Sari Essayah Vaasan yliopiston vuoden alumni Helsingin Sanomat. 26.1.2004. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/collegium/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/board/
- ↑ Markku Stenborg ja Hannes Torppa Vaasan yliopiston hallituksen uusiksi jäseniksi - ePressi www.epressi.com. 15.11.2019. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ Sami Vähämaa Vaasan yliopiston hallitukseen - ePressi www.epressi.com. 22.4.2020. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/rector/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/
- ↑ Rehtori ja vararehtorit Vaasan yliopisto. 10.5.2020. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/history/
- ↑ Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen Yle. 29.9.2014. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
- ↑ <https://www.univaasa.fi/fi/news/kunniatohtorit_2018/ (Arkistoitu – Internet Archive)>
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katajamäki, Hannu (1998): Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Vaasa: Vaasan yliopisto.
- Leinamo, Kari & Ronkainen, Suvi (2018). Yhteinen tahto. Vaasan yliopisto 50 vuotta. Vaasa: Vaasan yliopisto. ISBN 978-952-476-792-7 Juhlakirja ladattavana pdf-tiedostona (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan yliopisto Wikimedia Commonsissa
- Vaasan yliopiston kotisivut
- Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) kotisivut
- Vaasan yliopiston julkaisuarkisto
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
| ||||||||||||||
